Yhteenveto

IMG_0503Oletteko joskus seisoskellut rannalla ja katsellut horisontilla näkyvää täplää? Se on ollut melkein neulanpään kokoinen. Usein tekisi mieli olla siellä kaukana, tutustua siihen usvasta hahmottuvaan. Joskus se on jopa onnistunut ja joskus on täytynyt toteaa, että kuvitelma oli paljon kivampi kuin mitä todellisuus. Täällä kerta todellisuus osoittautui loppujen lopuksi paljon mieluisammaksi kuin mitä kuvitelma oli. Puhun tietysti harjoittelupaikastamme. Muistan miten epämääräinen käsitys meillä oli koko paikasta, ihmisitä ja miten vähän kuvittelimme työtehtäviä. Kaksi alkuviikkoa kulusit pääsärkylääkkeitä napsiessa ja pohtiessa miten selviytyä. Mutta pikkuhiljaa askel askelelta alkoi sujumaan. Itseluottamus lisääntyi tehtävien onnistumisen myötä. Tutuksi tuli työpaikka, lähikauppa, kaupunki, rantapromenadi ja tietenkin ihmiset. Kukaan ei purrut, puhelin ei ollut enää isoin vihollinen (viholliseksi se jäi kuitenkin) ja ovesta sisään tulija ei kauhistuttanut. Perjantai saapui myös kohtuullisen nopeasti. Vakuutimme toisillemme, että me ollaan harjoittelemassa, oppimassa, kehittymässä mutta siitä huolimatta halusimme olla tasavertaiset toisten työntekijöiden kanssa. Tiedättekö mitä? Uskon, että se lopuksi onnistui. Vau! Se oli aikamoinen tunne. Me emme ainoastaan pärjännyt vaan tulimme oikein loistavasti toimeen. Kiitos, että saimme mahdollisuuden katsoa usvan taakse!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s